Edellisessä kirjoituksessani seikkaili etukumaraan asentoon lukkiutunut ”eräs mies”. Hänelle kuuluu nykyään ihan hyvää. Ajattelin nyt käväistä kertomassa, että oli hänellä vaivoja jo ennen kuin ne kramppiset lonkankoukistajat alkoivat kiusata alaselkää.
Vuosia sitten tämä ”eräs mies” oli nimittäin kova istumaan hankalissa asennoissa. Niissä asennoissa istuessaan hän kirjoitti intensiivisesti tai teki äänisuunnittelua ja musiikkia. Istuimena oli useimmiten minkä tahansa teatterinäyttämön katsomotuoli. Sylissä oli kannettava tietokone, korvilla kuulokkeet, otsalla kylmä hiki ja silmissä kuumeinen tuijotus.
”Ergonomia, jumppa ja venyttely on iteltä pois!” huhutaan hänen huudelleen teattereiden tyhjillä käytävillä öiseen aikaan itsekseen miksauksia viimeistellessään. Miehen työasento ei juuri eronnut kenen tahansa padia tai läppäriä käyttelevän ihmisen etukumarasta kyhjötyksestä. Jos tuo mies olisin ollut minä – mitä hän tietenkään, ehhehehe, ei ollut – ja jos hänellä olisi ollut päässään kylmän hien ja kuulokkeiden lisäksi myös älliä, hän olisi varmasti tepsutellut ortopedisen osteopaatin vastaanotolle ja saanut sieltä apua vaivoihinsa.
No, kyllä hän niin tekikin. Ortopedinen osteopaatti haastatteli ja tutki huolella. Asiaa katsottiin kokonaisuutena ja ortopedinen osteopaatti avasi lukkiutuneita nikamavälejä tottunein ja miellyttävin ottein. Käsiteltiin lisäksi asiaankuuluvat lihakset ja mies sai vielä perusteellisen ohjeistuksen jatkoa ajatellen. Pikku hiljaa miehelle alkoi valjeta millaista rasitusta tuo istumatyö keholle itse asiassa onkaan. Lisäksi alkoi viritä kiinnostus ortopedista osteopatiaa kohtaa. Hieno ala!
Meistä suomalaisista valtavan suuri osa viettää suurimman osan työpäivästään tietokoneen ääressä. Sama väline vie yhä isomman osan myös meidän vapaa-ajastamme. Perinteisen pöytäkoneen sijaan on tullut sylissä pidettävät läppärit ja padit, jotka saavat käyttäjänsä kohdistamaan katseen alas syliin ja roikottamaan päätä. Niskan ja kaulan lihakset ja nivelsiteet joutuvat silloin ylitöihin - pää on keholle nimittäin tällaisessa asennossa yllättävän raskas kannateltava!
Kun niska on jumissa, oireina koetaan usein jotakin seuraavista:
- niskan liikkeet ovat rajoittuneet ja kipeät (tutussa risteyksessä vasemmalle tai oikealle katsominen ei sujukaan kuten joskus aikaisemmin)
- kipu ja tukala tunne niskassa ja kaulan alueella tai lapojen välissä
- jatkuva epämukava tunne yläkropassa ja tarve kohentaa asentoa
- päänsärky
- huimaus
- pahoinvointi
- pistelyä tai tunnottomuutta yläraajoissa
- pistävää kipua rinnassa
- hengenahdistusta ja / tai kipua hengitettäessä
Mistä kaikesta on sitten kysymys kun niska menee ”jumiin”? Mitä kehossa on silloin tapahtunut? Prosesseja on monia ja ne myös vyyhteytyvät, eli usein yksi johtaa toiseen. Seuraavassa on lista fysiologisista seikoista, jotka tyypillisesti liittyvät tilaan, joka koetaan niskajumina:
- kaulan lihakset ovat staattiset ja kireät
- pää on työntynyt eteen
- kaulan alueella sijaitsevat hermot ja verisuonet saavat liiallista puristusta ja tekevät kipu- ja puutumisoireita niskan alueelle tai käsiin
- kaularangan nikamat lukkoilevat ja eivät liiku normaalisti (kaularanka on toiselta nimeltään C-ranka ja sillä tarkoitetaan selkärangan 7 ylintä nikamaa)
- rintarangan toimintaa säätelevät lihakset ovat staattiset ja kireät
- rintaranka liikkuu jäykästi tai ei lainkaan eli on staattinen (rintaranka on toiselta nimeltään Th-ranka ja sillä tarkoitetaan selkärangan 12 keskimmäistä nikamaa)
- hengitys on pinnallista ja palleaa käytetään tehottomasti
Rintaranka (Th-ranka, thoracic spine)
Kaularanka (C-ranka, cervical spine)
Usein oireisiin siis liittyy tukalaa, epämukavaa tunnetta ja kipuakin. Kipu on fysiologinen ilmiö, jonka myötä kehossa tapahtuu fysiologisia muutoksia, jotka vaikuttavat myös mieleen ja emootioihin. Kun kipu on kestänyt yli 3 kuukautta, aletaan puhua kroonisesta kivusta. Tällöin vapaan adrenaliinin, noradrenaliinin ja efedriinin pitoisuudet selkäytimessä alkavat vähentyä ja elimistö alkaa kokee kivun entistä herkemmin. Voidaan esimerkiksi alkaa kokea paine kipuna. Kipuun ei siis kannata tottua, vaan kivun aiheuttaja kannattaa hoitaa pois. Kun kyseessä on ns. niskajumi, lääkitys harvoin tuo vaivaan pysyvää apua, vaan lääkkeeksi soveltuu parhaiten manuaalinen (käsillä tehtävä) hoito ja liike.
Eli mikä auttaa niskajumiin? Manuaalinen hoito ja liike. Useimmiten myös liike itsessään on hoitoa.
Aika usein ortopedinen osteopaatti ja koulutettu hieroja saa vastaanotollaan kuulla kysymyksen ”Mitä on hyvä työergonomia?” tai ”Millainen olisi hyvä työasento?” Perusvastaus on ytimekkäästi tämä:
”Jokainen työasento on huono sen jälkeen kun olet ollut siinä 20 minuuttia.”
ja tämä:
”Liiku.”
Niin, ja sitten tämä olisi ihmispolon vielä hyvä tehdä niin, että ei tee siitä itselleen mahdotonta suoritusta, joka vetää jo valmiiksi kiireisen arjen ja kaiken maailman yt-neuvottelujen kiristämää pinnaa entistä kireämmälle. Eli otetaan iisisti. Kevyt self-help-liikunta olisi hyvä saada luonnolliseksi osaksi päivittäistä olemista. Se olisi hyödyllistä mieltää yhtä luonnolliseksi kuin veskissä käynti ja vaatteiden päälle pukeminen.
Kun nouset työpisteesi äärestä seuraavan kerran, pyöräytä hartioitasi 10 kertaa laajassa ympyrässä, molempiin suuntiin, irvistä työkaverille ja hengitä muuraman kerran tooosi syvään. Kun istuudut uudestaan, muuta jotain asennossasi.
Tästä aihepiiristä kirjoitettiin fiksu artikkeli vastikään Hesarissa. Se kannattaa vilkaista täältä. Kaikkiin artikkelissa mainittuihin vaivoihin saa helpotusta osteopaattisella käsittelyllä ja ammattilaisen ohjeistuksella. Ortopedisessa osteopatiassa asiakas tutkitaan ja testataan aina huolellisesti, etsitään vaivojen alkusyy, hoidetaan oireilevat lihakset ja nivelet ja annetaan vielä perusteelliset ohjeet kotiharjoitteluun.
Heh, tuli muuten vielä mieleen, että jos tämä istuminen ja laitteiden tuijottelu jatkuu nykyiseen tahtiin, ihmisrotu on varmaankin 30 000 vuoden kuluttua muuttunut tämän näköiseksi
… mutta sitä odotellessa kannattaa pysyä liikkeessä. ;-)
Aurinkoa alkukesään toivottelee
Iiro Ollila
koulutettu hieroja, ortopedisen osteopatian opiskelija, säveltäjä, muusikko, improvisoija